Koiramainen tarina - Paistettua lohta
KOIRAMAINEN TARINA Minulla on ollut elämäni aikana lukuisia koiria. Myös kanelintuoksuiselle Sri Lankan saarella. Ensimmäinen oli Aslak, Skotlannin paimenkoira, joka asui kaverinani 60-luvun alussa toimiessani pienessä Suinulan kylässä, Keski-Suomessa. Meillä meni hyvin siihen asti, kunnes pitäjän hiihtokilpailut peruutettiin kovan pakkasen vuoksi. Kisoihin tehty hernekeitto jymähti saunan pataan, josta kävin sitä päivittäin kirveellä lohkaisemassa eineeksemme. 3 viikon jälkeen Aslakin vatsa sekosi. Yksi oli saksanpaimenkoira 60 luvulla, jolle annoin nimen ”Salminen". Sen aikaisen laulajakaverini mukaan. Hänestä tulikin sitten jokin vielä. Mutta huumorintaju puuttui. Hän laittoi sittemmin oman koiransa nimeksi ”Oskari”. Yksi koiristamme oli Naantalin Vanhankaupungin suosikki. Maailman toiseksi kiltein koira. Mikäkö on kiltein? Ei ole vielä löytynyt. HÄN oli Kassius nimeltään. Kaikkien tuntema, joka mm ohjasi lapsia Vanhankaupungin Kuparivuoren koululta kotiin. Joskus 70-lvun aluss...
