TYKSIN SAVUSAUNA - VANHA VIROLAINEN HAPANKAALI
Herrankukkarossa järjestämme vieraillemme tarinatuokioita. Erilaisista aiheista. Hyvin suosittu on SAVUSAUNAN TARINA. Meillä on viisi savusaunaa ja saimme aikanaan Suomen Saunaseuran Sauna-Samuli -palkinnon perinnesaunojen ylläpitämisestä ja tiedon jakamisesta. Tyttäreni Meri teki jopa ensimmäisenä maailmassa gradun savusaunasta. Pari viikkoa sitten vieraanamme oli Turun Yliopistollisen Keskussairaalan eli TYKSIN henkilökuntaa työyhteisökoulutuksessa, aiheena työssä jaksaminen. Kerroin heille Savusaunan tarinan. Kiersimme kaikki saunat ja kerroin perusteellisesti koko suomalaisen elämiskulttuurin kehdon, saunan historian eri vaiheet.
Pääsin siihen vaiheeseen, että sain alkaa hehkuttaa savun merkityksestä saunassa. Miksi esi-isäinsinöörimme eivät tehneet savupiippua? He antoivat savun vaikuttaa monitoimitilassa, jossa ihmiset, eläimet ja pöpöläiset oleskelivat samassa tilassa. Miksi? Koska savu on erinomaisen hyvä desinfiointiaine. Omahyväisenä seurasin asiakkaitteni reaktiona kuulemastaan, koska oman kokemukseni mukaan tämä tieto on lähes kaikille aivan uusi tieto. Järkytyksekseni ryhmän taustalta kuului naurahduksia. Loukkaantuneena kysyin syytä moiseen.” Ei pidä paikkaansa” sanoi eräs rouva tirskutellen. ”Meillä on ihan toisenlaisia kokemuksia viime viikolta Tyksissä!”. Kuten moni muistanee, sähkölaitteiden oikosulusta syttyi kyseisessä sairaalassa viime syyskuussa aikamoinen tulipalo, josta onneksi selvittiin ilman henkilövahinkoja. Sen sijaan erityisesti savu aiheutti erittäin suuria taloudellisia vahinkoja. Eli se siitä savun hyvästä desinfioivasta vaikutuksesta.
VANHA VIROLAINEN HAPANKAALI Käymme vaimoni kanssa joka suvi, jos vain aika antaa myöden, veneellämme Viron saarilla. Suosikkeja ovat Vormsi ja Hiiumaa. Kärlän pääkaupungin = pikkukylän torilla kun istuu torikahveella, elämä on kuin pysähtynyt 40–50 luvulle. Aivan taivaallinen rauha ja kiireettömyys. Torimyyjinä ainoastaan paikallisia mummoja. Myytävänä ainoastaan oman puutarhan tuotteita, Itsetehtynä. Ei hiilijalanjälkeä eikä natriumglutamaattia. Meidän suosikkimme vuosien mittaan ovat olleet happokurkut = hapankurkut. Ja hapankaali. Säilytysmenetelmänä siis vanha kunnon hapatus. Niitä sitten rahtasimme veneeseemme. Kun vielä piti ajaa Hangon tullin kautta, naureskelivat tullimiehet meidän ”väkevillemme”. Ystävämme, Sri Lankan vapaaehtoistyöntekijämme Kankaisen Eeva lähetti minulle upean reseptin. Mitäs minä sitä hiomaan ja muuttamaan. Tässä se sellaisena, kuin se on ollut vanhassa Virossa jo kautta aikojen. Maistuu myös meille suomalaisille. Turha haikailla TV:n ” lääkejogurttien” perään, kun vatsa on aivan riemuissaan viikoittaisesta hapankaaliannoksestaan. Ei ole lisättyä sokeria eikä muutenkaan sokeria eikä rasvaa. Nyt tekemään ja nauttimaan ja voimaan hyvin. Hieman kallistahan se on. Tänään oli marketin mainos, jossa kaalin hinta oli peräti 29 senttiä. Kilo. Porkkana samaa tasoa. Merisuolahan on kallista, mutta sitä menee vain muutama ruokalusikallinen. Kalleinta lienee vesi. Meillä kaupunkilaisvesi maksaa kuutioittain maltaita. Jos jollain on aikaa, voisi laskea valmiin herkkuruoan kilohinnan. Säilyvyys kylmässä on huikeaa. Mutta ehkä tämänkin reseptini heikon puoli on sen hinta. Mutta kannattaa kurkottaa hyvän perään. VINKKI: Aamiaiseksi hapankaalia sellaisenaan näkkileivän päälle ja hunajamaitoteetä. Miten voi olla hyvää! (huomasittehan: ei kysymysmerkkiä vaan huutomerkki). H A P A N K A A L I á la Aino 11.8.1988 Teimme aikoinaan työpaikkani henkilökunnan kanssa antoisan retken Viroon, oppaana oli Tallinnasta Aino, suloinen vanha leskirouva. Häneltä kuulin runsaasti luonnonmukaisia parantamisohjeitten lisäksi monia herkullisia reseptejä. Tätä hapankaalia tein heti kotiin tultuani ja monta kertaa sen jälkeen ja aina on ollut yhtä hyvää. 3 -4 kg:n valkoinen, mehevä kivikova kaali 10 – 15 porkkanaa 2 -3 rkl 6:n kopekan suolaa eli merisuolaa ¼ osa suolan määrästä sokeria Annoksesta tulee 10 l ämpärillinen ihanaa hapankaalia. Irrota kaalin päällimmäiset lehdet kokonaisina. Suikaloi loput kaalista ohuiksi suikaleiksi. Viipaloi porkkanat tikuiksi. Laita kasa kaalia ämpäriin ja pane väliin porkkanaa ja hyppysellinen suolaa. Hämmennä ja maistele seosta, jotta se olisi sopivan suolaista. Painele sitä käsin ja hiero niin, että vesi erottuu. Lisää uusi annos peräjälkeen niin, että ämpäri on lähes täynnä. Kaalista erotetut päällimmäiset lehdet asetetaan seoksen päälle. Laita kalin päälle paino esim. lautanen tai 3 litran vesipurkki. Suojaa purkki pölyltä paperilla. Seisota kaalia pari vrk, jolloin neste erottuu. Töki kaalia pitkällä puikolla, jotta neste painuu. Huolehdi että pinnalla on nestettä. Maistele. Anna sen vielä olla sisällä pari vuorokautta. Kun kaali maistuu hyvältä, vie ämpäri kylmään, jolloin happaneminen loppuu. Onnistunut hapankaali rouskuu hampaissa. Syötäessä makua voi tehostaa esim. appelsiinilla, auringonkukkaöljyllä, karpaloilla, kuminoilla tms. Toiset laittavat karpalot tai kuminat kaalin sekaan jo tekovaiheessa. Voi pakastaa. Ps. Teen nykyään kolmen litran purkillisen, päälle laitan painoksi n. 2 l vesipussin. Kaalit kaulin kahden muovin välissä, niin neste erottuu ja homma helpottuu. t. Eeva Resepti tulostettavassa muodossa. |
|
Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi
Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.
Kommentit
Lähetä kommentti