VILI VESTERINEN SHOW - LÄMMIN KYLMÄSAVU - SALAATTI

 

Takavuosina, joita perustellusti kutsutaan vanhoiksi hyviksi ajoiksi, sattui soittoestradeilla kaikenlaista. Sellaista, joka ei enää nykyaikana ole yleensä mahdollista.

Turun seudullakin vaikutti 50–60 luvuilla legendaarinen Saarisen veljesten AIRISTO- niminen tanssiorkesteri. Äärimmäisen suosittu. Eivät maakunnassa sellaiset häät olleet mitään, joissa ei Airisto soittanut. Pojille maistui. Oli suurta kansanhuvia lyödä vetoa, mihin aikaan soitto loppui – kesken häiden. Yleensä hanuristiveli veteli viimeiseen valssiin. Usein yksinään.

Tunnetuin haitaristi kautta aikojen Suomessa oli legenda, Vesterisen Vili. Orkesterini 7 Seinähullua veljestä esiintyi edelliskesänä Imatran kesäteatterissa muusikkolegendan elämäntyöstä kertovassa teatteriesityksessä. Mestari oli myös persoona, kuten niin usein.

Kerran Vilin orkesteri soitti Big Bändissä Helsingin ravintola Fenniassa valkoisissa smokeissaan, kuten silloin oli tapana. Vili oli pienessä sievässä ja eräässä kappaleessa lensi hanureineen tuolin kanssa yli ja jatkoi tietysti soittoaan lattialta. Tiukka hovimestari tuli lavalle ja huusi ” Tämä mieshän on humalassa. Heti pois lavalta!” Vili kömpi ylös lattialta, otti mikrofoonin käteensä ja sanoi:
” Mies ei ymmärrä show’ta ” Ja jatkoi soittoaan.

LÄMMIN KYLMÄSAVU- SALAATTI Luin juuri kihara tukka pystysuorana uutista, jonka mukaan ihminen on keksinyt 140.000 kemiallista yhdistettä. Noin 40.000 niistä päätyy suoraan suuhumme erilaisten ruokamme lisä- ja täyteaineiden muodossa. Osa toki hyödyllisiäkin. Mutta kun tutkimatta on valtaosa, eletään aikamoisessa tietämättömyyden suossa. Syödään vaan maha pulleana. Kärsitään päänsärystä ja mietitään avioeroa. Monet lukijani ovat kyselleet, että miten ihmeessä me voimme niitä edes vähän välttää? Helppo juttu.  Muistakaa vanha sanonta: Katso mitä suuhusi pistät. Siksi puhdas lähiruoka, yksinkertaiset vanhanaikaiset ja tutut raaka-aineet itse valmistettuna ovat koko jutun ratkaisu. Se vain on niin. Meri tyttäremme perheineen saapui Jouluksi luoksemme tänne Ceylonin hymyjen saarelle. Juttelimme ruoan terveellisyydestä. Myös täällä ihmiset ihmiset ovat heränneet tähän jumalattomaan menoon. Jopa täälläkin jotkut ruiskuttavat säilöntäaineita kaloihin ja hedelmiin. Me emme osta hedelmiä enää kaupasta vaan kylämme lähiruokakojuista. Kalat kalastajilta rannalta. Useasti tämä lisäaineherääminen on tapahtunut lasten kautta. Merikin kantaa Claudiastaan suurta huolta ja valikoi tarkkaan, mitä kullannuppulle annetaan syötäväksi. Siksi hän valmistaa ruoan pääosin itse kotona tutuista raaka-aineista. Itsellä ei ole niin väliä juu, mutta lapsista kannetaan huolta. Nuoriso on myös oivaltanut hyvänolon itsesäätelyn mahdollisuuden. Uskon, että meidän tuhlari- ja likastajasukupolvemme jälkeen vastuun kantaa terveempi ja viisaampi sukupolvi. Myönnän olevan juuri tällainen yksinkertainen yksinkertaisuuden lähettiläs. Kun suunnittelimme Aurajokirantaan Vaakahuoneen uutta suviruokalistaa, muistui mieleeni vuosien takainen rakkauteni: Se on nyt tässä kaikille nautinnon tietoisuuteen. On vain yksi ongelma. Sen valmistaminen vie aikaa vain muutaman minuutin. Teeveden keittäminenkin kestää kauemmin. Kas tässä: Revi raikkaasta salaatista palasia lautaselle. Kurkkua ja tomaattia siivutettuina päälle. Teit siis salaattipedin. Lisää luraus vinegretteä tai suomalaista etikkaa sekä liraus hunajaa. Kuumenna paistinpannu kuumaksi. Siis kuumaksi. Leikkaa kylmäsavukalasta ohuita siivuja 2-3 mm paksuja. Mitä tahansa suomalaista kylmäsavukalaa, graavi kalakin käy. Hauki ja siika ovat erinomaisia. Lohikin käy. Laita siivut pannulle sellaisenaan ilman mitään rasvaa 15-20 sekunniksi per puoli. Muista, että pannun pitää olla oikeasti kuuma. Kun kala on pariloitunut rapeaksi, nosta ne salaattipedin päälle. Kalan ei tarvitse olla läpikypsä, vaan pinta harmaaksi. Nauti, sillä annoksestasi puuttuu suurin osa ihmisen keksimästä 140.000 kemiallista aineesta. Nautinnon jälkeen huomaat päänsäryn kaikonneen ja avioerohakemuksenkin olet valmis vetämään takaisin. Ainesosat: Lähiruokaista salaattia, kurkkua ja tomaattia. Etikkaa,hunajaa. Kotimaista kylmäsavu- tai graavia kalaa. Nauttimisen halukkuutta iso mukillinen. Ylimääräinen salaatinkastike: Hiukan hunajaa, hiukan tyrnimehua, hiukan etikkaa ja hiukan rypsiöljyä. Tehosekoittimella yhteen. Ei suolaa.  Resepti tulostettavassa muodossa.

Elämän makuisin terveisin

Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen

Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi

Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.