VENELIFTARIT | |
Elettiin
70-lukua. Pari kaveriani, SJÖBERGIN EIKKA Uudestakaupungista ja
legendaarinen URPOSEN HESSU olivat tulossa pienellä perämoottoriveneelläni
kesäpaikastamme Iniöstä Naantaliin. Ennen Merimaskun salmea reitti kiertää
pienen niemen. Kaveruksilla oli meneillään niin kiinteä keskustelu, että
epähuomiossa tuo pieni niemi jäi kiertämättä. Vene tupsahti kevyesti pitkälle
rantahietikkoon metsän reunaan pysähtyen, kuivalle maalle. Mitään vahinkoa ei
kuitenkaan tullut. Kone sammutettiin ja ryhdyttiin nauttimaan jäljellä olevia eväitä.
Aurinko paistoi ja lämmintä oli. Eikä kiirettä.
Paikalle tupsahti hetken kuluttua kaksi mökkiläisrouvaa. ”Anteeksi herrat! Oletteko ehkä menossa Naantaliin? Pääsisimmekö kyytiinne? Meidän mökkiveneestä on bensiini loppu.” ”Naantaliin tässä ollaan menossa. Kyytiin vaan, tilaa on juuri sopivasti. Pysähdyimme tähän vain toviksi nauttimaan eväitämme. Maistuisiko rouvillekin?” kysyimme kohteliaasti. Rouvat istuivat veneeseen. ”Olipahan iloisia rouvia. Jatkoimme Naantalissa illanviettoa. Mukavaa oli”, totesi Eikka, joka omasi leppymättömän velikultamielen. |
|
|
|
Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
Palautteet: oskari@herrankukkaro.fi
Lisätietoa: www.herrankukkaro.fi.
Kommentit
Lähetä kommentti