|
Aamulla lehteä lukiessani ja
persoonattomia mainoksia selaillessani muistui mieleeni aiheeseen liittyvät
mainokset 1960-luvulta.
Vaasa-lehdessä oli aina viikon
ajan joka päivä sivun ylälaidassa, koko sivun levyinen ja tulitikkuaskin
korkuinen mainos, jossa luki: ”Ei oo Lahden voittanutta!” Kyseessä oli sen aikainen oluen
markkinajohtaja. Niin muuttuu maailma. Maanantaista lauantaihin, joka päivä
samalla paikalla tuo mainos. Vielä sunnuntainakin sama mainos. Sunnuntain
numerossa olikin vielä lisäksi saman kokoinen koko sivun levyinen ja tulitukkuaskin
korkuinen mainos alalaidassa: ”Kyllä on. Vaasan Pukki-olut.”
Turun Sanomissa oli sielläkin
pitkään sama ilmoitus aina samassa paikassa. Sivun ylälaidassa: ”Osta
Neckar-auto, siinä on eroa.” Tämän italialaisen Fiatin tehtaan
Etelä-Saksassa lisenssillä valmistettu auto tuli ryminällä markkinoille. Eräänä
päivänä lehdessä oli toinenkin automainos. Aivan Neckarin mainoksen
alapuolella, saman kokoinen ja näköinen kuin Neckar-mainos: ”Osta Fiat. Se on
alkuperäinen. Siinä se ero on! ”
|
|
|
Se on nyt savusaunavuosi 2015. Herrankukkaro järjestää
kaikille avoimen Ystävänpäivän savusaunomisen
maailman suurimmassa savusaunassa
mielenkiintoisine ohjelmineen sekä Sydäntalven savusaunomisen
avantouinteineen
ja kaislikkokylpemisineen. Lisätietoa täältä.
Perjantaireseptiläisille yllätyslahja. Vietä toisenlainen
hemmottelupäivä. Lähde yksin, kaksin tai porukalla.
|
|
|
|
|
|
On ne englantilaiset merkillisiä. Heidän yksi lemppariruoistaan on Fish and
Chips. Peruna ja kala. 70-luvulla menimme naantalilaisen naapurimme, Ravintola Tavastin Killan perustajan, Mäkisen Penan kanssa oikein Lontooseen asti vakoilemaan tätä
merkillisyyttä. Oli tarkoitus perustaa Suomeenkin tällainen fish and
chips-ketju. Hyvä ettei perustettu. Nyt sitten Suomen ravintoloissa
kanakorit ja kalakorit ovat hupaa tavaraa. Makunsa kullakin. Hymyilytti tämä nykyajan
trendi, kunnes muistin isoäitini Lyökin mamman rasvassa keitetyn hauen
reseptin. Olikohan mammani aikaansa edellä? Merkillistä herkkua sodan
jälkeen, kun raaka-aineet olivat yksinkertaisia. Kas tässä:
4 hengelle
1 kilo kalan fileetä
1,5 dl (juomalasillinen) maitoa
2-3 dl vehnäjauhoja
1 dl korppujauhoja
3 kananmunaa
1 sitruuna
2 rkl hienoa merisuolaa
Hierotaan merisuolaa 1 rkl fileiden pintaan ja annetaan maustua
hetken. Pyyhitään loppu suola pois. Paloitellaan tulitikkuaskin kokoisiksi
paloiksi. Tehdään sekoitus maidosta, kananmunan keltuaisista,
vehnäjauhoista ja lopusta suolasta. Vatkataan hyvin. Kastetaan kalanpalat
kunnolla seokseen, sivellään vielä pintaan vatkattua munan valkuaista ja
pyöritellään korppujauhoissa.
Nostetaan valmiiksi
kuumennettuun ruokaöljyyn. Mamma käytti keitinrasvaa eli laardia. Kun ovat
kiehuneet kuumassa rasvassa kauniin ruskeiksi, nostetaan valumaan. Mamma käytti
imupaperia, mutta nykyään siinä voi käyttää talouspaperia tms. Imupaperi
loppui, kun pappalle tuli vettä polveen ja sai sen poistettua syömällä
imupaperia.
Kastikkeeksi sopii hyvin sitruunakastike. Tai purista sitruunasta
mehua palojen päälle. Voidaan toki syödä ranskalaisten perunoiden mutta myös
keitin- tai paistinperunoiden kera. Eikä salaattikaan ole hassumpi kyytipoika.
|
|
|
Elämän makuisin terveisin
Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
Palautteet/osoitteenmuutokset:
oskari@herrankukkaro.fi
Lisätietoa:
www.herrankukkaro.fi.
Kommentit
Lähetä kommentti