|
60-luvun
alkuvuosina olin joululomien aikana silloisen opiskelupaikkakuntani, Rauman kaupungin
suurimman työnantajan, paperijalostustehdas Rauma Repolan sesonkityöläisenä.
Siinä joululoma hulppeasti hupeni ja opiskelukassaankin sain koottua
polttoainetta.
Eräänä
työrupeamana oli siirtää tiiliä vanhasta varastosta uuteen varastoon. Ei ollut
trukkia eikä kuormaajia. Käsin kannettiin 16. tiilen kimpassa parin sadan
metrin matka. Tulevalle kansankynttilälle kovaa hommaa. Muut olivat aikuisia
riuskoja ja kokeneita työmiehiä. Hyvä kun tahdissa pysyin. Kahvi- ja
tupakkitauloilla sitten sain nauttia elämänkokemuksen tuomia tarinoita isojen
miesten kertomana. Nautin näistä hetkistä suunnattomasti. Voi, kunpa silloin
olisin ymmärtänyt merkitä muistiin.
Tässä
tiilenkantajien tarina, jonka moni varmaan on kuullut. Minä kuulin sen
runsas 50 vuotta sitten. Saattaa hyvinkin olla se alkuperäinen.
Repolassa oli
töissä kaveri, nimeltään Jaska Jokinen, joka vei selkärepussaan joka
työpäivän päätteeksi yhden tiilen kotiinsa. Siihen aikaan ei kuulemma lainkaan
tavatonta. Raumalaisten moottoriveneetkin (niitä taisi olla enemmän kuin
raumalaisia) olivat poikkeuksitta varustetut ruostumattomilla kaiteilla,
peräsimillä ja polttoainetankeilla. Sen aikaisia boonuksia. Taustalla
lienee työpaikkakohtaiset eduvalvontasopimukset.
Jaska Jokinen
pääsi vihdoin eläkkeelle. Ennen eläköitymisikäänsä hänen omakotitalonsa pihaan
nousi komea saunarakennus. Tiilestä muurattuna. Harjannostajaisiin hän kutsui
parhaat työkaverinsa. Nämä toivat tuliaisinaan firman lähettämän lahjan
ja Jaskan pomon kirjoittaman onnittelukortin:
”Onneksi olkoon
saunasi harjannostajaisten kunniaksi. Firma päätti lähettää sinulle
ruostumattomasta teräksestä tehdyn saunan kiukaan. Arvelimme, ettet sitä saanut
aikanaan selkärepussasi tuotua.”
|
|
 |
|
| |
| |
Höyrylaiva s/s Ukkopekka
avasi juuri uuden Lahjakorttikaupan. Mukana myös avaustarjouksia, joista
pukinkonttiin kerrankin toisenlaista riemumieltä aikaansaavaa jouluiloa.Lue lisää: www.ukkopekka.fi
|
| |
|
| |
| |
2 kg
ahvenia
1 dl
ruisjauhoja
0,5
dl korppujauhoja
2 rkl
hienoa merisuolaa
tilliä hullun lailla
voita
vettä
Tässä resepti lapsuuteni ajalta
sodan jälkeen. Toimii vieläkin.
Ahvenet
suomustetaan ja poistetaan sisälmykset. Huuhdotaan ja kuivataan.
Molempiin kylkiin viilletään sentin välein syvät haavat. Kalat
kieritetään ruisjauho-, korppujauho- ja suolaseoksessa ja paistetaan mieluiten
valurautapannulla runsaassa voissa. Kun ne ovat hyvin ruskistuneet molemmin
puolin, lisätään pannuun kiehuvaa vettä hiukkasen. Laitetaan kansi päälle ja
annetaan hiljalleen kypsyä. Kuoriperunat ovat taas poikaa. Kuorimisen jälkeen
voita tykö ja tillisilppua. Näin hyvää et saa meitä eteläisemmästä osasta Eurooppaa. Siellä ei valo
riitä tillin hienoon makuelämykseen.
|
| |
|
Elämän makuisin terveisin
Pentti-Oskari Kangas
Kiireapulainen
Kommentit
Lähetä kommentti