Presidentti ja valtakunnanjohtaja - Rymättyläläinen aito sillikiusaus

Presidentti ja valtakunnanjohtaja

Kun Georg Bush toimi USA:n Presidenttinä 1980 ja 1990 -luvun vaihteessa, hän vieraili myös Suomessa. Kun vierailu oli suviaikaan, tapaaminen hoidettiin luonnollisesti Suomen kesäpääkaupungissa, Naantalissa. Kultarannassa.

Siihen aikaan varotoimenpiteet olivat aivan toista luokkaa kuin nykyään vastaavissa tilanteissa. Tunnistettiin yksi ainoa uhka: Suomen silloista natsijohtajana kekkuloi julkisesti Naantalin kaduilla univormussaan Pekka Siitoin. Kun Isac Stern, maailman kuuluisimpia viulisteja vieraili Naantalin Musiikkijuhlilla, Siitoin tervehti häntä käsi sojossa natsiunivormussaan Kirkon liepeillä. Stern juutalaisena loukkaantui syvästi Me naantalilaiset ”hävettiin silmät päästämme”, kuten Lyökin mammani asian ilmaisi.

Nokian silloinen pääjohtaja Kari Kairamo oli varannut höyrylaivamme yksityistilaisuuteen. Isac Stern oli juhlavieraana. Kanssavieraita harmitti kovasti, kun Stern ja Kairamo viihtyivät suurimman osan matkastaan laivan ohjaamossa. Jossain vaiheessa Kairamo kysyi, että sopisiko meidän tulla syyskuussa Helsinkiin parin tunnin vierailulle. Hänellä on tärkeitä kansainvälisiä asiakkaita ja hän halusi tarjota niille jotain toisenlaista.

Änkytin siinä jotain sellaista, että matkat edestakaisin kestävät lähes kaksi vuorokautta. Siihen Kairamo totesi, ettei hän kysynyt hintaa. Risteily onnistui upeasti ja Isac Stern oli haltioissaan. Tummat tuntemukset unohtuivat kirjon liepeiltä.

Presidentti Bushin vierailun turvallisuusjärjestelyistä vastasi paikallisesti Naantalin Poliisipäällikkö, dekkarikirjailijana ja Kakolan johtajana tunnettu Totti Karpela. Hän hoiti asian tehokkaasti, kerralla kuntoon. Ennen vierailua ylikonstaapeli Lehmusto kävi hakemassa valtakunnanjohtaja Siitoimen komentopaikastaan, Kaivokadun varrelta kuulusteluun, epäiltynä pontikan keitosta. Kuulustelu ja talteenotto kestivät saman verran kuin Bushin vierailu Naantalissa. Se oli siinä.

Rymättyläläinen aito sillikiusaus

Meillä Herrankukkarossa on upeat näköalat ympärillämme. Saaristoluonto, historia, kulttuuri ja erityisesti suomalainen ruokakulttuuri. Suurin osa esim. viljakasveistamme tuli Suomennimelle noin 5000 vuotta sitten. Saaristo oli aikanaan suomalaisten ruoka-aitta. Kun Turun Linnaa rakennettiin 1200-luvulla, rymättyläläiset hoitivat rakentajien ruokahuollon. Erikoisviljely on pitäjässämme kunniassaan ja kalastuspitäjänä olemme kansakuntamme tunnetuin. Mitä olisi suomalaisten rakastama silli, ilman Rymättylän Saukko-laivastoa ja naapurimme Röölän kunniakasta sillin jalostusta ja pakkausta. Perinteitä vaaliaksemme tarjoamme paikallisia ruokia hyvin mieluisasti. Kun sitä ruokakulttuuria meillä on vaikka muille jakaa. Kas tässä käyttöönne.

10 annosta:

n 500 gr valmista peruna-ruispiirakkataikinaa tai itse tehtynä
10 perunaa -ei jauhoisia
3 isoa sipulia
3 kananmunaa
2.5 dl kermaa
1 tl mustapippurirouhetta
1 nippu tiliä
1 l merisuolaa
200 gr juustoraastetta
1 rkl rypsiöljyä
150-200 gr pieneksi pilkottua silliä, mieluiten maustesilliä

Keitä perunat, jäähdytä ja kuori. Voitele iso uunivuoka ja kauli taikina vuoan peitteeksi koko alalle. Töki taikinaan reikiä ja paista 200 asteessa n 15 minuuttia. Silppua sipulit ja kuullota ne keltaisiksi pannulla.

Siivuta perunat ja silppua tillit. Pilko sillit. Sekoita kerma, munat ja mausteet keskenään. Levitä vuokaan sipulit, tilli sekä osa juustoraasteesta. perunaviipaleet ja sillinpalat. Kaada päälle kerma/munaseos ja loput juustoraasteesta pinnalle. Paista uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia.

Maistuu esimerkiksi savusaunan jälkeen laiturinuotion ääressä, hyvässä seurassa. Erityisesti Rymättylässä.