Vekselin erääntyminen - Naurispaistos 1.4.2022

VEKSELIN ERÄÄNTYMINEN

Takavuosien yrittäjät varmasti muistavat vekselien käytön rahan pikalainauksessa. Eivät nykyiset pikavipit ole uusi keksintö. Pankinjohtajat keksivät ne jo vuosikymmeniä sitten. Laskin kerran yhden ottamani vekselin kulut korkoineen ja toimitusmaksuineen (se oli 14 vrk vekseli, jota onneksi piti lyhentää tai uusia vasta kahden viikon välein). Korko kuluineen oli vuosittaista korkoa laskien vain 54%. Silloin pankinjohtajat olivat sen verran korkeaa hierarkiaa, ettei heidän toimintaansa katsottu ihmisten hädänlaisen tilan hyväksikäyttämisenä.

Tämä tositarina on 1970-luvulta. Veneveistämöni paras työntekijä Reiska oli ottanut vekselin Naantalin SYP:stä ja minä olin sitä takaamassa. Eräänä päivänä kello 13 soi puhelin ja johtaja Salminen pankista soitti. Reiskan vekseli menee protestiin maksamattomuuden vuoksi puolen tunnin päästä ja sinun nimesi on takaajan takapuolella poikittain kirjoitettuna. Asianmukaisesti. Myös sinun nimesi menee protestiin.

”REEEIISSKAAAA! Äkkiä tänne! Mitä hemmattia? Et maksanut takaamaani vekseliä ja nyt se on menossa protestiin. Mitä nyt tehdään?”  ”Anna puhelin ja pankin numero, mä soitan sinne”.  Pankinjohtaja vastasi puheluun: ”Täällä on johtaja Forsengren Beaufort oy:stä. Teillä on siellä pankissa kuulemma rahahuolia!” Kesti pitkään, ennen kuin pankinjohtaja Salminen sai sanan suustaan.

Asia ratkesi sillä, että ajoimme pankkiin kiiruulla ja allekirjoitimme uuden vekselin. Molemmat. Huhheijaa- että oli vähällä.

POSITIIVAREIDEN TENAVATARINOITA

Vain vana jäi

Saimme papan kanssa 3-vuotiaan lapsenlapsen iloksemme mökille. Aamulla hän herättyään ihmetteli minne pappa oli kadonnut. Hän etsi mökistä ja katseli ikkunoista, kunnes huomasi, että venettä ei näkynytkään rannassa. Silmät ymmyrkäisinä hän ilmoitti minulle: ”Pappa on karannut laivalla.”

- Onnellinen mummu

VIIKON VIISAUS

Mikä ero on kauniilla ja hurmaavalla naisella?

Kaunista naista katsellaan. Hurmaava nainen huomaa Sinut.

NAURISPAISTOS KUOREEN KERA

Kun esi-esi-esi-isämme saapuivat tuhansia vuosia sitten Suomenniemelle, he rantautuivat Keski-Euroopasta Itämeren yli Saaristomerellemme. He metsästivät ja toki myös kalastivat. Kalasta tuli tärkeä ravinnonlähde saaristolaisille mutta myös muualla Suomessa nautittiin hopeisesta kullasta. Historiankin opettajan koulutuksen saaneena minua kiinnostaa usein myös vanhat asiat. Sellaiset, jotka ovat unohtumassa, mutta joiden merkitys oli omana aikaan merkittävä. Kun tutkin ruokahistoriaamme, törmäsin nuoruuteni suureen herkkuun. Kaskinauriiseen. Kuoreveden kunnan Suinula koulun opettajana toimiessani naapurissani oli tilallinen, joka viljeli kaskinauriita. Harvoin söin perunaa, Olin niin perso hyvälle ruoalle.

Koulumme sijaitsi Kuoreveden järven rannalla. Arvaatte varmaan, mitä kalaa verkoilla sain?  Kuoretta, jota myös norssiksi kutsutaan. Hieno kala. Lohikala. Syrjitty ja väärin ymmärretty kala. Tarjoamme Herrankukkarossa ja höyrylaiva Ukkopekan illallisristeilyillä Loistokarilla pääasiassa villikalaa. Naapuristamme Mynälahdesta saamme keväisin kuoretta joita pakastamme koko vuoden tarpeen varalle.

Paistettujen kuoreiden (paistetaan aivan samalla lailla kuin silakka) kanssa tein aikanaan Kuoreveden rannalla Kaskinaurispaistosta. Harmi vain, ettei sitä juuri kaupasta saa. Mutta jos on tarjolla, ostakaa heti. Säilyy viileässä vaikka vuoden. Eikä säikähdä pientä pakkastakaan. Toki naurispaistosta voi tarjota muidenkin kalojen kera. Eikä se säikähdä lihaakaan.

 

4:lle hengelle

4 isoa tai useampi pieni nauris

2 rkl voita

1 rkl hunajaa

suolaa, mustapippuria

 

Kuori ja viipaloi nauriit ja ruskista voissa, Mausta hunajalla, suolalla ja pippurirouheella.

Hauduta kannen alla miedolla lämmöllä lähes kypsiksi.

Nosta lautaselle kalan, lihan tai salaatin kera. Koristele vaikka timjamin lehdillä.