Kadonneet auton avaimet - Muhennetut silakat

   

KADONNEET AUTON AVAIMET

Saan monesti lukijoiltani uteluita tarinoiden syntymisten taustoista. Miten yhdelle ihmiselle voi koko ajan sattua niin paljon ja hauskasti?

Kuulkaas arvon lukijat! EI minun elämäni sen merkillisempää ole kuin muillakaan. Tai - no on ehkä vähän. Seuraan ja taltioin tätä elämääni lähes aina positiivisella silmällä. Kas, kun ihminen voi siihen itse vaikuttaa. Tässä esimerkki eilisestä tapahtumasta, jonka olisi voinut taltioida harmillisenakin ongelmana. Mutta kuinkas kävikään?

Kadotin autoni avaimet. Uudet pitää tilata Saksasta ja maksaa maltaita. Päätin viivytellä uuden tilaamista, kun vara-avain oli tallessa. Totesin lähipiirilleni, että kyllä se löytyy. Jostain aivan merkillisestä paikasta. Niin kuin usein käy. Odotellaan vaan.

Säilytän kenkiäni eteisen vaatehyllyn alla ja vaimoni oli hattuhyllyn reunalle kiinnittänyt muutamalla pyykkipojalla pyyheliinan kuivumaan. Sitten se poikanen oli tipahtanut suoraan kenkäni sisään, enkä sitä huomannut, vaikka kengän laittaminen jalkaan oli hieman vaivaloista kenkälusikallakin. Minä olin melkein koko päivän tepastellut iso puinen pyykkipoika kengässäni. Tajuamatta sitä. Ette varmaan ikinä usko, millaisen naurun remakan tämä löytö aiheutti. Vedet silmissä naurettiin koko porukka.

Jalka oli kunnossa ja pyykkipoika ihan ehjä. Mitään vahinkoa ei tullut, mutta auton avaimet ovat edelleenkin kadoksissa. Kerron teille myöhemmin, jos löydän ne ja mistä. Pääasia oli se, että meillä oli työpaikalla uskomattoman positiivinen ilmapiiri lopun päivää. Arvannette, mikä oli seuraavana aamuna työkavereiden kysymys töihin tullessani?

Parasta oli se, että minun ei tarvinnut ostaa työkavereille jäätelöä – ensi suvena.

Naurakaa itsellenne. Siihen on meille monelle aihetta lähes joka päivä. Joku viisas sanoi, että huumori on fiksuuden merkki. Yritetään olla fiksuja elämässämme.
Elämä on silloin mukavaa.

POSITIIVAREIDEN TENAVATARINOITA

Usealle ruoka-aineelle allerginen kolmevuotias poikani kysyi: "Otetaanko meille koira?" Vastasin siihen että emme voi, kun isä on allerginen koirille. Pienen pohtimisen jälkeen hän vastasi: "Niin mutta ei me sitä syötäisi, se vain olisi meillä."

VIIKON MIETELAUSE

Erasmus Rotterdamilaisen Kultaisesta kirjasta 1500-luvulta 

Kulmakarvojen tulee olla tasaiset, ei rypistyneet, mikä kertoo vihaisuudesta, ei kohotetut, niin kuin ylimielisillä, eikä silmien ylle painetut kuin juonittelijoilla.

MUHENNETUT SILAKAT

½-1 kg tuoreita silakoita
3 rkl voita
2 rkl ruisjauhoja
½ rkl merisuolaa
vähän valkopippuria
ruohosipulia, tilliä, persiljaa
vähän vettä

Sulata kasarin pohjalla voi. Peratut kokonaiset silakat kierritellään ruisjauho/suola/valkopippurisekoituksessa. Laitetaan kalat keittoastiaan ja vähän vettä päälle. Keitetään sekoittamatta hiljaisella tulella 5-10 minuuttia.

Muhennos kaadetaan kuumennetulle vadille varovasti. Se koristellaan hienonnetulla ruohosipulilla, tillillä ja persiljalla.