Tarinankertoja - Villikalamureke

TARINANKERTOJA

Jostain syystä minun on helppo ystävystyä tarinoiden kertojien kanssa. Heidän kanssaan on mukava jutella. Yksi persoonallisimmista on tällä hetkellä jo 91-vuotias työtä tekevä legendaarinen Virtasen Maalitehtaan perustaja Aimo. Kun hän soittaa minulle, se alkaa tarinalla.

Tänään hän soitti minulle Portugalin vuoriston korkkitammimetsän siimekseen. Puhelu alkoi ilman alkulauseita: Viime sodan aikana suomalaiset sotilaat pohtivat Karjalan kannaksella venäläiskorsun takana uskallusta mennä heittämään korsun savupiipusta kasapanoksen sisälle.

Toimeen tarttui pohjalaispoika. Hiljaa hän hiipi savupiipun luo, tutki sitä, muttei tiputtanutkaan kasapanosta vaan ryntäsi kiireesti korsun ovesta sisälle. Tuli takaisin naama veressä, mutta hengissä. Siirtyi takaisin korsun päälle, pudotti kasapanoksen piippuun ja pakeni sitten liukkaasti syrjään. Se oli siinä. 1:0.

Kaverit siinä ihmettelemään, että miksei hän heti sitä kasapanosta piipusta heittänyt vaan kävi välillä korsun sisällä? No kun piti käydä avaamassa savupiipussa kiinni ollut pelti, perusteli pohjalaispoika. Ja sitten me molemmat naurettiin niin. Aimo 91 v ja minä 81 v.

VILLIKALAMUREKE Juttelin entisen kävelyn Suomen mestarin, taivassalolaisen Reima Salosen kanssa, joka aktiiviuransa jälkeen siirtyi kalastajan perinneammattilaiseksi. Kertomansa mukaan eläkeläinen, mutta kalastelee edelleen. Hänellä olisi myynnissä tuhansia kiloja lahnoja. Mutta kun kukaan ei halua ostaa. Siksi kai soitti minulle. Teimme heti kaupat. Lahna on haasteellinen kala. Ruotojakin on ryhdin säilyttämiseksi. Mutta vatsa vain auki ja kokonaisena savustusuuniin. Meillä Herrankukkarossa savulahna on pöydässä lähes aina. Kun sitä vain saadaan. Välillä pakastetaankin. Toinen hyvä keino on perata se ja ruodottaa myös. Nettotulos ei ole kovin korkeaprosenttinen, mutta tulos on upea. Olemme kylmäsavustaneet lahnafileitä ja tarjonneet vuosikymmeniä jo messuilla saaristoleivällä. Tyrnivoin kera. Meillä on messulla yleensä aika pitkä jono. Lähes jokainen maistaja toteaa, että ei ikinä olisi uskonut olevan näin hyvää kalaa. Lahnaa! Niin se vain on. Lahna on siitä mukava saalistettava, että kun sitä tulee, niin sitä tulee paljon. Meidän suvinuottaamme saimme aikanaan lähes tonnin. Yhteen vetoon. Hieno lopputulos saadaan myös lahnamurekkeesta. Toki lahnan tilalla voi olla muutakin kalaa. Mutta mielellään omien vesien villikalaa tai suomalaista kasvatettua WWF:nkin suosittelemaa kirjolohta. 0,5 kg kotimaista luonnonkalaa 1,5 dl riisiä 3 dl kalalientä 3 kananmunaa 3 dl kiehautettua nokkosta tai pinaattia 1 sipuli 2 dl ranskankermaa 2 rkl tyrnimehua (tai sitruunamehua) 1 tl suolaa vähäsen valkopippuria Keitä riisi kalaliemessä Hienonna perattu kala, josta ruodot poistettu tai käytä valmista savukalaa Sekoita joukkoon jäähtynyt riisi, kananmunat, pilkottu sipuli, ranskankerma, hienonnettu nokkonen ja mausteet Muotoile mielesi mukainen ja – muotoinen murekepihvi tai -pihvit. Kypsennä uunissa vesihauteessa noin tunnin verran