Työkokemuksella pärjää - Raparperikalakeitto

TYÖKOKEMUKSELLA PÄRJÄÄ

Tulosen Paki oli juuri valmistunut ylioppilas. Hän haki töihin ja kertoi CV:ssään, että hänellä on monen vuoden työkokemus alalta. Kun hän sitten sai työpaikan, selvisi ettei hän ymmärtänyt hörttäsen pöläystä alasta. Hänellä oli kuitenkin hyvä syy ”hieman” liioiteltuun hakemukseen.

KOLUMNI

Takaisin luontoon

Ihmisiä on monissa yhteyksissä tarinoissa ja sanonnoissa verrattu luonnonilmiöihin etenkin eläinkuntaan. On puhuttu karhunpalveluksista ja leijonanosista. Oravanpyörä ja aasinsiltakin ovat tuttuja kiinnekohtia. Nyt on aika etsiä verrokkeja kasvikunnasta. Ihmisiä kutsutaan joskus vihanneksiksi ja joskus sohvaperunoiksi.

Vertauskohtia löytyy maa- ja metsätaloudesta. Ihmiset palaavat juurilleen. Joillakin varpaat ovat kuin joriinin juuret. Toisilla on omenainen olo, kun on punaiset posket ja siemenet sisällä. Ihmisen on oltava tarkkana kuin porkkana, kun ei lanttu leikkaa ja korvat ovat kukkakaalimallia. Kampauskin voi muistuttaa ananasta tai päärynää.

Väsynyt ihminen nukkuu kuin tukki, mutta saattaa unissaan vetää hirsiä. Herättyään hän saattaa puhua puuta heinää, puisevia tai peräti hirtehisiä. Tikkuviinasta ihminen voi saada tukkihumalan. Lautarintainen tyttökin pääsi sahalle rimadonnaksi. Mä taimi olen sun tarhassas, lauletaan virressä. Ihminen alkaa nuorena orastaa ennen kuin sekoaa lillukanvarsiin. Joku kulkee päreitä kainalossa ja pururata on korvien välissä.

Kippari Kallen nuori sukulainen on hajuherne. Kalle itse alkaa jo olla melkoinen tervaskanto eikä enää mikään käpy. Sukupuuta ja sukuhaaroja ihmiset selvittelevät mielellään. Ilkeän ihmisen pesuaine on pahansuopa. Kun ajaa autolla lujaa, saa hilloa. Jos ajaa vielä lujempaa, tulee itsestä hilloa. Vanhalla ihmiselläkään ei ole suu tuohesta eikä hän muutenkaan ole tuppisuu., vaikka näyttääkin joskus seipään nielleeltä.

Tuntuu, että joku ihminen keskuudessamme on puupää ja jollain on puujalka. Puujalka ei periydy. Jotkut ihmiset ovat toisilleen sukua väärän koivun kautta. Jollain on jalassa puukengät ja ruista ranteessa tai herne nenässä. Puunaamaan tottunut siistijä saa paikan, luki ilmoituksessa sanomalehdessä. Paikkaa hakenut kysyi työhaastattelijalta, onko tämä se puunaama.

Lauluissa ihmistä yhdistetään kasveihin. Joku on kuin neiti kesäheinä tai voikukka tai rentukka. tai ehtoopuolen ruusu. Ihmiset tekevät usein tikusta asiaa ja ovat valmiit työntämään kapuloita rattaisiin. Luontoihminen painaa asioita puuvillaisella. Joskus vaaditaan ihmisen päätä pölkylle, vaikka hän ei olisikaan mikään pölkkypää. Suomi on tullut liian myöhään alas puusta. Työhön on otettu väkeä aivan pystymetsästä ja huonoina aikoina monen yrittäjän itävät suunnitelmat menevät metsään ja päin honkia. Joku äkkiväärä on kiivas kuin katajapensas. Joku saa olla aisankannattaja. Joku lentää kuin leppäkeihäs. Joku porisee kuin papupata. Joku on ollut risusavotassa tai käpykaartissa. Millainen on yhteiskunnan tukipylväs tai ääniharava?

Entinen Puskaryssä oli myöhemmin Pensasneuvostoliittolainen. Sotaan lähdettiin puuristin tienuuseen ja moni palasi kotimultiin puupalttoossa. Tuomas seisoo niin kuin tammi, kertoi Aleksis Kivi Seitsemässä veljeksessä. Puunauloja käytetään kengänpohjissa ja pohjiin voidaan lisätä puutervaa. Naulapuu on parempi kuin hirsipuu. Ihminen voi kävellä sukkasillaan, kun sukka on sillaa. Puusukset olivat ennen muodissa ja puupulkalla kuljetettiin puita puuliiteristä puulaatikkoon. Ikävä asia on, että monella ihmisellä on kasvi päässä tai vatsassa. Toisille laitetaan keskusteluissa hammastikun asemasta jauhot suuhun. Penkkipunnerrus nostaa kuntoa penkkiurheilijallakin. V ihdoin viimein vastoinkäymisistä huolimatta ihminen pääsee jyvälle eikä enää putoa Asikkalan puisilta rattailta, vaikka perälauta olisi auki. Asia on jonkun jauhopeukalon tai viherpeukalon mielestä sillä sipuli. Jollain suu voi olla vehnäsellä.

Risto Nihtilä

RAPARPERIKALAKEITTO

Kalan fileitä
Perunaa
Porkkanaa
Tomaattia
Raparperia
Hienoa merisuolaa
Ruokaöljyä
Ihan vähän kardemummaa
Vettä

Kuinka monen pihalla kasvaneet raparperit jäävät hyödyntämättä? Aika monen. Tunnustan. Sinne jäävät hyödyntämättä monet avut:

C- vitamiini auttaa väsymykseen, A-vitamiini näön ja ihon terveyteen, K-vitamiini edistää normaalia veren hyytymistä, Kalium on verenpaineen alentaja sekä Kalsium toimii luuston vahvistajana.

Kaiken lisäksi raparperissa on aivan omanlaatuisia makuvivahteita, jotka maustavat kummasti normaaliruokiakin. Aikanaan troolarillani asiakkaita kuljetellen valmistin ruoaksi raparperivahvisteista kalakeittoa. Kyllä tykkäsivät. Mistä tämä aivan upea maku oikein tulee? Se tulee takapihamme raparperipuskasta. Ei voi olla totta. Kyllä voi.

Teethän raparperikeittoa näin:
Keitä perunat ja porkkanat lähes kypsiksi. Siivuta ne. Lado kerroksittain siivutetut perunat, porkkanat, kalan ohuet fileen palat, tomaatin siivut sekä ohuiksi leikatut raparperin palat. Lisää hienoa merisuolaa sekä jos sattuu olemaan, kaleliemikuutioita muutama. Ruokalusikallinen ruokaöljyä ja hitusen kardemummaa vielä mukaan. Lopuksi lisää kiehuva vesi piri pintaan. Ja sitten hymyillen keitetään n 10 minuuttia. Miksikö ruokaöljyä vielä hieman keittoon? En tiedä. Tiedän vain sen, että maistuu paljon paremmalta kuin ilman. Lyökin mammani sanoi aikanaan niin. Uskomme häntä.

Raparperitietoutta vielä:
Yleisen kevätraparperin lisäksi saatavilla on myös syysraparperia aina Pyhäinmiesten päiviin asti. Tämän lisäksi Raparperi säilyy pakastimessa hyvin. Lehdet eivät ole syötäviä. Myös varsia ei kannata syödä sen sisältävän oksaalihapon vuoksi. Varret voi myös keittää ennen pureskelua. Raparperihillo on infernaalisen hyvää. Laita siihen hitusen kardemummaa mukaan. Grillatessa kalaa tai lihaa, grillaa saman tien raparperia. Sopii mukaan erinomaisesti.