Ilmalaivan kapteeni - Sipulisiika

ILMALAIVAN KAPTEENI

Usein aamuyön herkkinä tunteina pohdiskelen tunnin tai pari ja sitten nukahdan uudelleen. Se on minulle ideoiden ja hyvien muisteloiden aikaa. Viime yön hyvien unien jälkeen heräsin virkeänä suu hymyssä. Muistin jälleen yhden Isä-Yrjön kertoman tarinan lapsuudestani:

Uudenkaupungin torilla poliisi tapasi vahvasti humaltuneen miehen.
- Hei hei! Mikäs mies te oikein olette, kun täällä heilutte?
- Olen ilmalaivan konemestari.

No siitähän soppa syntyi…

SIPULISIIKA

Kyllähän luonnonkala on hyvää sellaisenaan ilman mitään mausteita. No toki suolaa, mutta ei sen merkillisempää. Ei ainakaan niitä marakatinmausteita, kuten chiliä yms.

Jotta en nyt ihan tosikoksi leimautuisi, tarjoan hieman lisämakua. Siis sipulia!! Tiedän, että moni hätkähtää. Hulluhan se Oskari on. Sen myönnän. Seinähullu, saunahullu, kalahullu ja melkein mitä vaan, mikä pitää mielen ja kielen virkeänä.

Ennen kuin kokonaan tuomitsette iki-ihanan siian ja kitkerän sipulin yhdistelmää, luehan eteenpäin. Teen sipulista maistuvaista. Karamellisoidaan se, muttei sokerilla, vaan perinteisesti muutoin vain. Tähän tapaan.

Muutama keskikokoinen sipuli. Värillä ei väliä. 2 rkl oliivi- tai rypsiöljyä. Saman verran voita ja hienoa merisuolaa. Sillä pärjäillään.

Kuumenna öljy pannulla ja lisää joukkoon kuoritut sipulit suikaloituina. Hämmentele 10 minuuttia koko ajan sekoitellen, etteivät pala. Makeus sipuleihin tulee itsestään ilman sokeria. Lisää suola ja sekoita vielä sama 10-20 minuuttia hieman vettä joukkoon lisäten.

Siirrä samanaikaisesti paistamasi siian (tai muun luonnonkalan) fileen päälle. Vain voilla paistaen ja hieman suolaa myös kalalle. Halusi ei huutele mukaan enää muuta kuin salaatteja, keitettyjä perunoita, riisiä tai pastaa. Peruna on peruna ja siika on kala. Sipuli on ”makea mauste” ilman sokeria.

Onnellisen miehen tarinoissa mukana: Herrankukkaro