Heiluva mies - Silakkaloota

Heiluva mies

Isäni Yrjö oli tarinoiden mies. Sodan jälkeen ajelimme sen aikaisella Kauppakunta Kalannin "kantti kertaa kantti" nk. koppafordilla. Istuimme sisareni Leenan kanssa takapenkillä. Isä viihdytti meitä.
Usein hän lauloi perinteisiä elävän elämän lauluja, kuten "Rakkauden tuli palaa vain öljypumpulissa. Päivin oot sä mun mielessäni ja öisin unelmissa." Meitä lapsosia nauratti niin. 

Välillä hän kertoi tarinoita. Nekin olivat elävästä elämästä. Mutta nykyajan v-sanoja tai vastaavia ei käytetty. Tarinat olivat soveliaita meille lapsillekin kerrottavissa. Laulua ja tarinoita. 

Kovin kauas puusta ei omena ole pudonnut. Olen onnellinen mies myös siitä syystä, että poikani, elämäntyöni jatkaja, on hyvä tarinoiden kertoja. Meidän perheemme on palvelujen tuottaja. Tavoitteena on toisenlaisuus, joita oikeat elävän elämän tarinat kuultavat. Sillä lailla olen outo, että minua itseänikin tarinat naurattavat. Varsinkin, kun niiden taustalla ovat koppafordin takapenkillä kuullut isäni kertomat.

 Tässä yksi niistä tarinoista 40-luvulta:
Uudenkaupungin torilla heilahteli kontroloimattomana mies, jonka liikehdintään poliisi puuttui:

POSITIIVAREIDEN TENAVATARINOITA

REMUN PEHMENNYS 
Juho katseli telkkaria, jossa Remu takoi rumpuja kukallisessa paidassaan. Hän pohti näkemäänsä sanoen: “Kukkapaita ja noin rokikas! -Minna

SILAKKALOOTA

 Aika vanhanaikaisesti- Lyökin Mamman keittiöstä sodan jälkeen, kun kala piti saaristolaiset ruoassa.

 3 litraa perunoita
½ kg silakoita
1 litra maitoa (mieluiten punaista)
2 kpl kananmunia
1 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
Sipulia ja valkopippuria

Perunat kuoritaan ja leikataan ohuiksi siivuiksi. Etukäteen suolatut silakat viruutetaan. Pää, sisälmykset ja ruodot otetaan pois ja kala paloitellaan.

Iso uunivuoka voidellaan voilla ja päälle ripotellaan vähän vehnäjauhoja. Sitten kerroksittain perunaa ja silakkaa (ei niin paljoa kuin perunaa). Silakkakerrosten päälle hieman hienoa valkopippuria ja sipulihaketta. Näin jatketaan, kunnes vuoka tulee täyteen.
Päällimmäisen kerrokseen vain perunaa. 1 muna ja ½ litraa maitoa sekä 1 rkl vehnäjauhoja sekoitetaan vispilällä ja kaadetaan vuokaan. Sitten vuoka uuniin 180 asteeseen. Pinnalle vielä muutama pieni voinokare.
Kun pinta on kauniin ruskea, valmista on. Ennen syöntiä hiukkasen etiikkaa vielä päälle.
Joskus Mamma laittoi pohjalle ennen ensimmäistä silakkakerrosta ohuita silavan viipaleita. Vahvisti lootan makua kummasti.

LUKIJATARINOITA

Tuli tuosta hyvästä Oskarin oppitunnista mieleen tapaus, kun jo tovin vuosia
sitten porukalla palasimme hyvin levinneinä eli iloista väsyneinä Pyhältä kohti
Espoon silloista kotiamme. Auto piti tankata ja ihmiset tyhjentää
Lahdessa silloisella Renkomäen Shellillä. Sinne asemalle oli tulloin
sellainen syheröinen tiepyöritys 4-tieltä ja aina sama ihmettely kulkusuunnista
poislähtiessä.

Noh autossa oli hieman sähköinen tunnelma, kun teimme pihasta lähtöä ja
vaimo käskikin pysäyttämään polttoainerekkaa tyhjentävän ammattikuljettajan
viereen neuvoa kysymään. Vaimokulta laski ikkunan alas ja kiihkeään sävyyn
huusi yllätykseksemme ulos, että: "Mihin suuntaan meidän oikein pitää mennä?”
Naama vakavana kaveri vastasi rauhallisesti: ”Riippuu rouva ihan siitä, minne olette menossa?”
Tämä ohje on auttanut meitä monessa tilanteessa tuonkin jälkeen.

-Kimmo