Tapani Kansa in memoriam - Tomaattinen kalan kastike

TAPANI KANSA IN MEMORIAM

Tapani Kansa oli aikamme merkittävä viihdetaiteilija.
Hän ei ollut niitä kaikkein helpoimpia ainakaan taiteilijana, hän oli merkittävän persoonallinen. Siksi hän myös erottautui massasta.

Voidaan perustellusti sanoa, että hän oli oman tiensä kulkija. Hän pyrki viihdetaiteilijana täydellisyyteen. Se aikaansai joskus vaikeuksia yhteiskuvioissa esimerkiksi säestävän orkesterin kanssa. Kun häneltä penättiin perusteluita orkesterin pientenkin yksityiskohtien arvosteluista, hän totesi, että minähän tässä laulan. Aiheettomastikin häntä arvosteltiin itsekkääksi. Mutta hän teki omaa työtään niin hyvin kuin osasi ja pystyi. Meille monelle työntekijälle kelpo peruste. Erityisesti taiteilijalle.

Tapsan astuessa estradille, olin jo tehnyt työtäni viihteen parissa jo jonkin aikaa. Meille muodostui hyvä suhde. Kun sitten jättäydyin viikonloppuisäksi eli isoveljeksi Seitsemälle Seinähullulle, muutin asumaan Naantalin Vanhankaupungin rantaan. Naapurissa oleva Kaivohuoneen Paviljonki oli silloin maakunnan suosituin suviravintola.

Kun Tapsa sitten tupsahti sinne keikalle, hän otti heti yhteyden minuun. Keikka kesti useamman illan ja niin meillä oli mukavaa aikaa yhdessä. Kun hän näki kotini rannan laiturissa vanhan pikkutroolarini, ajankulu oli siinä. Ajelimme pitkin suvisaaristoa päivät pitkät. Keikat olivat vasta illalla. Silloin opin tuntemaan Tapani Kansaa paremmin. Uskoisin, että myös syvällisemmin.

Minä olin hiljaa. Hän puhui. Hän puhui tuntikausia saaristoluonnon haavoittuvaisuudesta. Rakkaudesta luontoon. Nämä asiat olivat toki minulle äärimmäisen läheisiä. Mutta silloin, yli puolivuosisataa sitten, nämä asiat eivät olleet kovin itsestään selvyyksiä. Uskon, että nämä keskustelumme vahvistivat uskoani elämäni yhteen tärkeimpään arvomaailman osuuteen. Koska sydämeni oli Saaristossa, mieli merellä.

Kiitos Tapsa!

POSITIIVAREIDEN TENAVATARINOITA

RUOKARUKOUS
Siskoni tytär oli tarhassa. Kyselin häneltä lausuttiinko siellä ruokarukous.
Paulan vastattua myöntävästi, utelin muistaako hän mitä rukouksessa sanottiin?
"En muista, mutta siinä oli paljon sanoja ja aamen", vastasi tyttö.
-Kaarin

TOMAATTINEN KALAN KASTIKE

Soittajana olen huomannut viljalti yhtenäisyyksiä musiikin sävellysten ja ruokareseptien teossa. Toki vanhanajan hyväksi koetetut raaka-aineet ja mausteet yhteensovitettuna ovat suussa maistuvaa. Mutta kuten musiikissakin, usein uudenlainen nuottien järjestely aikaansaa kummasti virkistäviä vaihtoehtoja.
Sama juttu resepteissä. Siksi mielen ja kielen virkistykseksi kirjoitan teille hieman toisenlaisen kalan kastikkeen.

4:lle.

40 gr tomaattipyreetä
100 gr tomaattimurskaa
2 rkl ruokaöljyä
50 gr valkosipulia
3 dl vettä
2 rkl kalafondia
1 rkl hunajaa
1 tl hienoa erisuolaa
25 gr puolikarkeita vehnäjauhoja
25 gr ruokakermaa

Hienonna valkosipuli ja freesaa öljyssä. Lisää tomaattipyree ja hauduta muutama minuutti. Lisää tomaattimurska, vesi, mausteet ja kuumenna kiehuvaksi.

Suurusta vehnäjauho 50 gr vedellä ja kypsennä 15 minuuttia

Lisää kerma ja tarkista maku. Voit sekoittaa sauvasekoittimella tasaiseksi.